perjantai 18. tammikuuta 2013

YLIOPPILASTUTKINTO KEHITTYY - OLETKO VALMIS?

YTL ja Suomen rehtorit järjestivät 17.1. perinteisen koulutustilaisuuden Tampereella Sammon keskuslukiossa. Viesti ei ollut perinteinen. Vihdoin vesi on lähtenyt virtaamaan. Olen monessa aiemmassa vastaavassa koulutustilaisuudessa ollut hieman ahdistunut. Ei sillä, etteivätkö kouluttajat olisi olleet hyviä, päinvastoin, huippuosaajia siellä on aina ollut. Ilmapiiri ja viestit ovat aiemmin olleet kovin jälkijättöisiä ja mieluummin taaksepäin katsovia. Vihdoin katse on käännetty tulevaisuuteen ja ylioppilastutkintoa on alettu kehittää paremmin nyky-yhteiskuntaan sopivaksi.

Vauhti on kova, tulevat muutokset suuria ja niitä on paljon. Yksi suurista muutoksista liittyy yleissivistyksen mittaamiseen. Lukiokoulutuksen keskeisin tehtävä ja koko arvoperusta liittyy yleissivistävän koulutuksen tarjoamiseen. Mutta mitataanko sitä? Vai tarjoaako tutkinto lukiolaiselle mahdollisuuden taktikointiin, helppojen aineiden valitsemiseen ylioppilastutkinnossa. Ylioppilastutkintoon on tulossa uusi koe, joka mittaa yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja. On puhuttu, että äidinkielen ja kirjallisuuden toisesta kokeesta ollaan muokkaamassa tämän tyyppistä koetta. Itse veikkaan, että koe tulee saamaan uuden nimen itselleen, eikä siis enää puhuttaisi äidinkielen ja kirjallisuuden toisena kokeena.

Toinen suuri muutos tullee tapahtumaan pakollisten ja valinnaisten kirjoitettavien aineiden suhteessa. Osviitat osoittaisivat, että olemme matkalla kohti tutkintoa, jossa kokelaat yhä enemmän kirjoittaisivat samoja aineita. Tähän vaikuttaa merkittävästi se tavoite, että tutkintoa halutaan yhä enemmän käyttää hyväksi lukion jälkeisten jatko-opintopaikkojen opiskelijavalinnoissa.

Kolmas merkittävä muutos voi lopulta osoittautua suurimmaksi. Ylioppilaskokeet tullaan jatkossa suorittamaan tietotekniikkaa hyväksi käyttäen. Muutos astuu voimaan keväällä 2016, jolloin ensimmäisessä vaiheessa ovat mukana aineet, joissa kirjoittajien määrä ei ole suuri. Ehkä lyhyet kielet ja reaaliaineet?! Kolmen vuoden siirtymän jälkeen kaikki aineet kirjoitetaan nykyaikaisia välineitä käyttäen.

Ai että miksi tämä voi osoittautua muutoksista suurimmaksi? Siksi, että ylioppilaskokeen voi hyvin todennäköisesti suorittaa tulevaisuudessa kokelaan omalla tietokoneella kaikkine sisältöineen. Tietokoneita ei kerätä ja tarkasteta ennen koetta tai edellytetä, että sieltä suljetaan jotakin pois tai että jotakin koneen sisällä olevaa ei saisi kokeessa hyväksi käyttää. Jos näin käy, niin kuin ennakoidaan, muuttaa se ylioppilaskirjoitusten luonteen aivan uudenlaiseksi. Ja kun kirjoitukset muuttuvat, täytyy opetuksen muuttua toisenlaiseksi. Näen tässä paljon hyvää, mutta samalla muutos kyllä pelottaakin. Joka tapauksessa tulevat muutokset tulevat antamaan tuleville ylioppilaille parempia yhteiskuntavalmiuksia, kuin nykyinen pirstaleinen ylioppilastutkinto.

Suunta on oikea, eikä uudistusten voimaantuloa kannata epäillä. Muutoksen eteenpäin menemisen varmistavaksi ovat henkilövalinnat muutoksia tekeviin elimiin tehty siten, että rannalle on jätetty muutosta vastustavat tahot. Johtopäätöksiä voi vetää vaikka YTL:n uuden pääsihteerin Kaisa Vähähyypän ansioluettelosta. Hän on taustaltaan virkamies, joka on työskennellyt innostuneena tietotekniikan opetuskäytön ja arvioinnin parissa, ja hän siirtyi tähän uuteen tehtäväänsä Opetushallituksen Oppimisympäristöt- yksikön päällikön tehtävistä. Mielenkiintoista voisi olla tutustua myös YTL:n uuden puheenjohtajan kasvatustieteen professori Patrik Scheinin ajatuksiin ylioppilastutkinnosta ja sen kehittämistarpeista.

Olenko valmis tähän kaikkeen? Henkisesti kyllä, mutta koulun valmiuksien osalta on vielä hieman töitä. Eilisen uudistusvyörytystä kuunnellessani koin kuitenkin suurta helpotusta ja ylpeyttä siitä, miten me olemme F.E. Sillanpään lukiossa lähteneet näiden asioiden kanssa liikkeelle. Meillä on jo nyt periaatteellinen tekninen valmius sähköisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Muutoinkin olemme viime vuosina uudistuneet ja uudistaneet toimintaamme nämä ennakoidut muutokset mielessämme. Mutta matkaa on vielä kuljettavaksi. Ensimmäinen suuri haaste on edessämme jo. Syksyllä aloittavat opiskelijamme kirjoittavat yleissivistystä mittaavan kokeen jossa merkittävässä osassa on tiedon haku ja sen käsittely. Tutkimuksissa nämä taidot ovat nuorilla heikoiksi havaittu. Niitä täytyy ryhtyä opettamaan. Ehkä tästä voisi löytyä meidän aikuisten tulevan vuoden keskeisin koulutuspainopisteemme - guuglaamaan mars. Ja vielä lopuksi: on hyvä huomata, että nämä muutokset tulevat varmasti vaikuttamaan myös perusopetukseen!

2 kommenttia:

  1. Jotakin tämänkaltaista olen jo ihmetellen odotellut alakoulusta lähtien. Viimeinkin Suomessa mennään eteenpäin!

    VastaaPoista
  2. Yo-koe, joka ainakin vieraissa kielissä on pientä viilausta lukuunottamatta ollut samanlainen niin kauan kuin muistan (n. 35v), on ilman muuta uudistuksen tarpeessa. Vanhakantaiset monivalintakysymykset, joissa arvaamalla voi osua oikeaan paremmin kuin vaihtoehtoja syvällisesti pohtimalla, joutavatkin romukoppaan.
    Uudenlaiset tiedonhaku- ja tiedonkäsittelytehtävät oikean elämän kaltaisissa tilanteissa ovat perusteltuja. Mutta: jos / kun koe tehdään täysin "estottomilla" tietokoneilla, miten enää voidaan varmistaa, että kukin kokelas on tarkistettavaksi jättämänsä tuotoksen itse laatinut? Ei minua haittaa, jos joku hakee sanoja nettisanakirjasta tai asiatietoa wikipediasta, tehtävät kuitenkin varmasti laaditaan sellaisiksi, että näin yksinkertaisilla apukonsteilla ei pärjää. Mutta kuinka estetään se, etteivät kokelaat pohdi asioita yhdessä jollakin netin keskustelufoorumilla tai lähetä jopa koetehtävää jollekin täysin ulkopuoliselle asiantuntijalle tehtäväksi, joka sitten lähettää sen takaisin kokelaalle, joka sitten luovuttaa tuotoksen eteenpäin arvioitavaksi omanaan? Miten voi luottaa siihen, että arvioitava koevastaus on 100% kokelaan omaa tuotantoa ja tietotaitoa? Nykynuoriso on äärettömän lahjasta hakkeroimaan ja ohittamaan ties mitä suojauksia ja lataamaan ties mitä materiaalia ties mistä lähteistä. En ollenkaan usko, etteivätkö he keksisi myös konstia ohittaa mahdolliset varotoimenpiteet yo-kokeissa, jos kerran muuten saavat vapaasti nettiä ja omia koneitaan käyttää.

    VastaaPoista